Miksi ostaa käytettyä — 5 syytä joita et arvannut

Käytetyn tavaran ostaminen on viime vuosina muuttunut välttämättömyydestä tietoiseksi valinnaksi. Kun aiemmin "kirppis" kuulosti vaihtoehdolle, johon turvauduttiin kun rahat olivat vähissä, on käytetyn ostamisesta tullut nykyään monelle suomalaiselle ensisijainen tapa hankkia vaatteita, huonekaluja, elektroniikkaa ja jopa autoja. Muutos ei ole sattumaa vaan seurausta useasta samanaikaisesta trendistä: ympäristötietoisuuden kasvusta, uustuotannon laadun heikkenemisestä ja siitä, että digitaaliset markkinapaikat kuten Toripäivä ovat tehneet käytetyn ostamisesta lähes yhtä helppoa kuin uuden.

Tässä artikkelissa käymme läpi viisi konkreettista syytä, miksi yhä useampi suomalainen valitsee käytetyn — myös silloin kun rahaa olisi uuteenkin. Osa syistä on itsestäänselviä, osa yllättää.

1. Yksi käytetty farkku säästää 7 000 litraa vettä

Yhden uuden farkkuparin valmistus vaatii noin 7 000 litraa vettä — sama määrä jolla pesisit 100 pyykkikoneellista. Ostamalla käytetyt vältät tämän kuorman kokonaan. Tee sama laskelma t-paidoille (2 700 litraa) ja farkkutakeille (10 000 litraa).

Vaatetuotannon ympäristövaikutus on paljon suurempi kuin arjessa ajattelee. Kansainvälisten arvioiden mukaan tekstiiliteollisuus vastaa noin 10 prosentista maailman hiilipäästöistä ja on veden käytön suurimpia kuluttajia. Kun ostat käytetyn t-paidan viiden euron sijaan uuden viiden euron pikamuoti-t-paidan, teet ekologisen valinnan, jonka vaikutus vastaa noin 60 kilometrin autoilua vähentämistä. Se on pieni ele — mutta jos toistat sen kymmenen kertaa vuodessa, kilometrit kertyvät.

Tämä logiikka toistuu jokaisessa tuoteryhmässä. Uuden puhelimen valmistus tuottaa keskimäärin 70 kg hiilidioksidipäästöjä, uuden television 400 kg, uuden auton yli 6 tonnia. Käytetyn ostaminen ei paranna tilastoja välittömästi, mutta se pitää jo tuotetun tavaran käytössä pidempään — mikä käytännössä vähentää uustuotannon tarvetta.

2. Vanhat tuotteet ovat usein laadukkaampia

1990-luvun puiset huonekalut, 2000-luvun kotimaiset villatuotteet, vanhat suomalaiset astiastot — monet niistä on tehty kestämään sukupolvia, toisin kuin nykyiset pikamuoti- ja IKEA-versiot. Käytetty markkina on aarrearkku jossa nämä klassikot odottavat toista kierrosta.

Tuotesuunnittelun trendi on valitettavasti ollut vuosikymmeniä yhteen suuntaan: kevyempiä materiaaleja, ohuempia pintoja, halvempia mekanismeja. Vanha suomalainen Hackman-veitsi kestää vuosikymmeniä, uusi vastaava saattaa löyhtyä varresta muutamassa vuodessa. Sama pätee huonekaluihin: 1980-luvun tammipöytä sietää muutot ja lapsiperheen elämän, uusi lastulevypöytä hajoaa toisen muuton yhteydessä.

Kun opit tunnistamaan laadukkaat vanhat brändit ja materiaalit, käytetystä ostaminen ei ole enää kompromissi vaan päivitys. Iittalan ja Arabian klassikot, Artekin puukalusteet, kotimaiset villatuotteet, vanhat mekaaniset kellot — kaikki näitä saa käytettynä usein halvemmalla kuin nykyisiä halvempia korvikkeita, ja ne kestävät lastenlapsille.

3. Säästät keskimäärin 60 % uutuushinnasta

Suomalaisten käytettyjen markkinoiden keskimääräinen hintataso on 30–50 % vastaavasta uudesta. Lapsen vaatteet, lelut ja urheiluvälineet ovat erityisen edullisia, koska ne usein myydään lähes käyttämättöminä.

Lapsiperheelle kyseessä on merkittävä summa. Lapsi kasvaa vaatekoosta pois keskimäärin 3–6 kuukaudessa. Jos ostat kaikki vaatteet käytettynä, säästät helposti 500–1 500 € vuodessa lasta kohden. Talvihaalari 25 € käytettynä sen sijaan että se maksaisi 120 € uutena — sama laatu, sama lämpö, murto-osa hinnasta.

4. Tuet paikallista kiertotaloutta

Kun ostat käytetyn naapurustosta, raha kiertää lähialueella. Kun ostat uuden globaalista verkkokaupasta, raha valuu Suomesta pois. Jokainen käytetyn tavaran kauppa on pieni ele paikallisen talouden puolesta.

Toripäivä-kaupassa raha siirtyy suoraan naapurilta naapurille. Se voi mennä lapsen jalkapallokerhon maksuun, isovanhempien lahjaan tai remontin materiaalien hankintaan. Kun sama raha lähtee suurelta ketjulta, se katoaa maksupalveluketjujen ja verokeitaiden läpi lopulta ulkomaisten pääomasijoittajien saldoihin. Molemmat ovat legitiimejä kaupankäynnin muotoja — mutta paikallinen kauppa pitää elinvoimaa Suomessa.

5. Löydät jotain ainutlaatuista

Vintage-takki 70-luvulta, käsintehty puinen lipasto, mummon perintönä myyntiin pantu lasimaljakko — käytetyltä markkinalta löytyy tavaraa, jota et koskaan löytäisi suuren ketjun verkkokaupasta. Sisustuksesi tai vaatekaappisi muuttuu omanlaiseksesi.

Käytetyn markkinan viehätys on juuri tässä sattumassa. Et koskaan tiedä, mitä huomenna tulee myyntiin. Tämä "selauksen ilo" on itse asiassa yksi syy siihen, miksi käytettyjen markkinapaikkojen käyttö on kasvava ajanvietto — sitä tehdään myös ilman ostoaikeita, ja kun jotain kiinnostavaa löytyy, se ostetaan tunteella. Toripäivällä käyttäjät kertovat usein löytäneensä juuri sitä "jotain", mitä eivät edes tienneet etsivänsä.

“Kestävin tuote on se, joka on jo olemassa. Käytetyn ostaminen on ilmastoteko ilman uhrausta — saat usein paremman tuotteen halvemmalla.

Miten aloittaa käytetyn ostaminen?

Jos et ole aiemmin ollut aktiivinen käytetyn ostaja, aloita yhdestä tuoteryhmästä. Monelle luonteva alkupiste on lasten vaatteet ja urheiluvälineet — niitä käytetään lyhyen aikaa ja säästö on välitön. Sen jälkeen huomaat, että sama logiikka toimii kirjoissa, harrastusvälineissä, huonekaluissa, työkaluissa ja lopulta lähes kaikessa. Kun käytetyn ostaminen on tullut tavaksi, uuden ostaminen alkaa tuntua poikkeukselta — ja sen valitset harkiten silloin kun sopivaa käytettyä ei löydy.

Toripäivä tekee tästä matkasta helpon: paikalliset ilmoitukset, luotettavat myyjät ja hakutoiminnot, joilla löydät sen mitä etsit. Ja kun myyt itse pois sen mitä et enää tarvitse, olet kiertotalouden aktiivinen osa — sekä ostajana että myyjänä.